Astetta ikävämpi askartelutehtävä tuli eteeni kun tätini nukkui pois emmekä päässeet hautajaisiin. Halusin kunnioittaa hänen muistoaan tekemällä adressin itse.
Tekeminen tuntui raskaalta, koska muistot tädistäni tulvivat mieleeni eikä kyyneliltä vältytty. Toisaalta teki varmaan hyvää antaa hetki muistoille ja ajatukselle, että häntä ei enää ole, vaikka sitä ei oikein osannut vieläkään todeksi uskoa..
Adressin tekemisessä käytin kartonkia, Sizoflor-verkkoa, satiininauhaa, kohokuvioitua tapettinauhaa, käsinvirkattua pitsinauhaa sekä tekokukkia ja askartelumaalia.
